Lumen Valon toinen joululevy on ollut sekä myynti- että arvostelumenestys (Casan vuoden klassinen albumi). Mysteriumin tapaan tämäkin äänite liikkuu vapaasti ajassa ja paikassa etsiessään joulumusiikin ja joulun ihmeen ydintä. Verrattuna Mysteriumiin, tällä jouluäänitteellä on voimakkaampi kotimainen ja ortodoksinen painotus, eurooppalaista perinnettä kuitenkaan unohtamatta. Mukana on myös Lumen Valolle sävelletty uutuusteos, Mikko Sidoroffin Pyhä yö Yrjö Jylhän kuuluisaan sodanaikaiseen runoon.

Miraculum voitti vuonna 2011 CARAn vuoden klassinen albumi -palkinnon.

Reviews

Lumen Valo on noussut eurooppalaisen tason lauluyhtyeeksi. Sen jouluaiheinen mutta kaikkea perinteistä joululaulukrääsää välttävä äänite tekee täysipainoisen vaikutuksen laulamisen monipuolisella laadukkuudella.

Yhtye on saanut sointiinsa lisää kirkkautta ja voimaa, mikä sopii valikoiman sädehtiviin numeroihin: Rahmaninov-motettiin Vigiliasta, Josef Rheinbergerin Kyrieen ja Francis Poulencin motettiin Quem vidistis, pastores?

Hienoihin löytöihin kuuluvat myös Mikko Sidoroffin Pyhä yö ja Gustav Holstin T his Have I Done for my True Love. Kaksi Palestrinan motettia ja Michael Praetoriuksen In dulci jubilo edustavat tasapainoista sävellys- ja kuorokulttuuria.

Loistokkuuden ohella kuullaan hiljentävät Toivo Kuulan Rukous, Jouko Linjaman Jouluilta ja Ahti Sonnisen Jouluhymni. Erilaisuudessaan vanhan ajan jouluinen ja yllätyksiä tarjoava kokonaisuus!

Veijo Murtomäki, Helsingin Sanomat

Lumen Valon joululevyn otsikko Miraculum antaisi odottaa tiukan temaattista kokonaisuutta, mutta yhtye on rohkeasti lähtenyt yhdistelemään moninaisia aineksia. Kielet vaihtelevat kirkkoslaavista ranskan, suomen ja englannin kautta latinaan. Mukana on muutama ortodoksinen veisu, yhtyeen leipälajia eli renessanssipolyfoniaa, uutta joulumusiikkia Suomesta ja pari perinteistä joululaulua.

Kuin ihmeen kaupalla tämä kaikki nivoutuu kokonaisuudeksi – kahdesta syystä. Ensinnäkin Lumen Valolla on ymmärrystä tunnelman luomisessa. Levy ei ehkä sovi hempeäksi taustamusiikiksi muttei myöskään vaadi herkeämätöntä tarkkaavaisuutta. Tunnelma luodaan ja se pidetään, vaikka tyylilajit vaihtuvat.

Toisaalta kokonaisuutta luo Lumen Valon oma, kirkkaan kuulas, pakkasöisen tähtitaivaan kaltainen sointi, joka on tälle levylle hioutunut entistäkin paremmaksi. Etenkin homofoniset sointupalkit yhtye rakentaa erittäin siisteiksi. Tulkinta on huikean yhtenäistä ja tekstin lausuminen monella kielellä tarkkaa mutta kevyttä.

Kare Eskola, Yle Radio